Jo 1.85 miljoonaa suomalaista käyttää osittain yhteisin varoin tuettua yksityistä työterveyshuoltoa. Toisaalla jonot terveyskeskuksiin ovat useilla paikkakunnilla viikkojen mittaiset ja THL esittää hoitotakuun tiukentamista. ”Kuilu” on osuva sana kuvaamaan kotimaan yksityisen ja julkisen perusterveydenhuollon eroja. Suomi on Puolan, Espanjan, Yhdysvaltojen, Meksikon ja Portugalin kanssa OECD-maiden kärki, kun puhutaan perusterveydenhuollon eriarvoisuudesta. Keskeisin syy kehitykseen on palveluiden jakautuminen kolmeen eri järjestelmään: terveyskeskusten tuottamaan julkiseen palveluun, työterveyshuollon palveluihin sekä yksityisiin lääkäripalveluihin. Suomen kaltaista työterveyshuoltoa ei muista EU-maista löydy.
Jotta kaikki voisivat päästä hoitoon nopeammin, tarvitaan lisää hoitohenkilökuntaa, terveyskeskusten toimintatapojen kehittämistä ja sähköisiä palveluita. Suomalaisen Klinik Healthcare Solutionin sähköinen asiointipalvelu aukeaa syksyllä kaikissa Keu-Soten jäsenkunnissa. Palvelun avulla voi mm. kysellä tutkimustuloksia tai pyytää lääkärintodistusta sekä saada myös alustavan hoidontarpeen arvion. Kuulostaa lupaavalta; potilaalla on mahdollisuus nopeuttaa itse omaa hoitoaan eli suomeksi välttyä jonottamiselta.
Sähköisiä terveydenhuollon palveluita (mm. MeeDoc tai Omaolo) on pilotoitu sekä yksityisellä että julkisella puolella Suomessa ainakin vuodesta 2014 lähtien. Kotimaiset pankit olivat yli 20 vuotta sitten edelläkävijöitä sähköisten pankkipalveluiden kehittämisessä, mutta odotamme edelleen samaa kehitystä terveyspalveluihin. Suomessa olisi väestön pieneen kokoon ja korkeaan koulutustasoon nähden helppo testata ja kehittää terveydenhuollon verkko- ja mobiilipalveluita myös viennin tarpeisiin. Miksi kehitys on niin hidasta?
Voisiko yksi syy olla puutteellinen asiakasohjaus? Keu-soten sähköisen klinikan käyttöönotossa tämä on tärkeää ottaa huomioon. Keski-Uudenmaan kuntien on haastettava itsensä ja toisensa kehittämään kannustimia ja opastusta uuden digi-klinikan käyttöön.
Sähköisistä palveluista tulee kehittää houkutteleva vaihtoehto myös yksityisen (työ)terveydenhuollon asiakkaille. Potilaiden kannustamisessa ovat avainasemassa perusterveydenhuollon ammattilaiset itse, jotka palveluiden monikanavaisuus haastaa sekä ammatillisesti että asenteellisesti. Tulevaisuuden terveyspalvelut avaavat heille toivottavasti uusia, yrittäjämäisiä työskentelymahdollisuuksia, jotka voivat luoda uudenlaista imua ja nostetta myös julkiselle terveydenhuollolle.
Tarvitsemme vahvan tahtotilan mahdollistaaksemme tasa-arvoiset ja -laatuiset terveyspalvelut. Sota-ajan Suomessa julkisessa liikenteessä käytettiin häköpönttöbusseja. Iäkäs sukulaiseni muistelee, kuinka kaikki bussissa matkaajat yhdessä työnsivät autoa ylämäessä. Tämä on tavoittelemisen arvoista myös Sote-ajan Suomessa.
Johanna Santanen, Kesk (sit.)
Opekas-lautakunnan jäsen