Suomenmestaruuskisoissa pronssimitalin saavuttaminen on hieno saavutus. Omakotiliiton uusimmassa asumismenojen vertailussa Järvenpään kokoluokassaan saavuttama pronssisija ei juhlimiseen innosta.
Järvenpää kilpaili 25-50 000 asukkaan kuntien sarjassa. Järvenpään nenän edestä voiton vei Kajaani ja hopean Savonlinna. Kilpailun osalajeina olivat kiinteistövero, lämmitys- ja käyttösähkö sekä vesi- ja jätemaksut 120 m2 sähkölämmitteisessä talossa.
Koko mitalikolmikko onnistui ylittämään 4500 euron kulut vuodessa. Järvenpää onnistui erityisesti paraatilajissaan kiinteistöverossa, jossa se oli selkeästi kokoluokkansa kallein. Menestys tässä osalajissa pohjustettiin viime syksynä päätetyllä kiinteistöveron korotuksella.
Lähikunnista mitalisijojen ulkopuolelle viidenneksi sijoittuneen Nurmijärven akilleenkantapää näyttää olevan vesimaksut, joihin siellä menee hieman yli 1000 euroa. Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa vesimaksuihin menee noin 300 euroa vähemmän vuodessa.
Kalliin veden vuoksi Nurmijärven asumisen kulut ovat vain 200-300 euroa Järvenpäätä alemmat. Tuusula ja Hyvinkää ovat asumiskustannuksiltaan aavistuksen verran Nurmijärveä edullisemmat. Lähikunnista Kerava on 20-50 000 asukkaan kunnista kolmanneksi edullisin asumispaikka halvimman sähkönsä ansiosta.
Järvenpäässä esimerkkitalon kiinteistöveroon ja lämmityssähköön menee yksistään 2/3 vuosikustannuksesta eli 3000 euroa. Kaikissa muissa saman kokoluokan kunnissa, kuten Nurmijärvellä, Tuusulassa, Vihdissä ja Hyvinkäällä 3000 eurolla saa maksettua jo osan muitakin asumiskuluja. Keravalla 3000 eurolla saa maksettua kiinteistöveron, lämmitys- ja käyttösähkön, jätemaksun sekä vielä pienen siivun vesimaksuista.
Omakotiliiton kunnallisten asumiskustannusten vertailu tehtiin viidettä kertaa. Kaikissa edellisissäkin tutkimuksissa Järvenpää on sijoittunut asumiskustannuksissaan kärkijoukkoon. Kun Järvenpään Vesi on nostamassa vesimaksujaan, voi Järvenpään ensi vuoden mitali kirkastua hopeaksi, jos tänä vuonna niukasti Järvenpäätä kalliimpi Savonlinna ei asumiseen liittyviä kunnallisia maksujaan nosta.
Järvenpään Vesi perustelee hintojensa nostoa vesihuollon investoinneilla ja saneerauksella. Se on ymmärrettävää, mutta onko Järvenpään Veden paikattava kaupungin taloutta peruspääomasta maksettavalla 1,4 M€ tuloutuksella? Se on silkkaa vesimaksun ohessa kerättyä piiloveroa. Kaupunki kohtuullistakoon Järvenpään Vedelle asettamaansa kuuden prosentin tuloutusvaatimustaan.
Verojen ja maksujen korotuksia perustellaan sillä, että ne yksittäisinä tekevät vain pienen euromääräisen korotuksen kuukaudessa. Mutta kun pieniä korotuksia tulee useasta lähteestä, ei lisälasku enää ole pieni ottaen huomioon palkansaajien ja eläkeläisten niukan tulokehityksen.
