Me suomalaiset pärjäämme hyvällä kasvatuksella, laadukkaalla koulutuksella, korkealla osaamisella ja sivistyksellä. Tämä on kaiken hyvinvointimme perusta. On tärkeää kiinnittää huomiota lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, arjen turvallisuuteen ja syrjäytymisen vaaroihin. Tällä hetkellä lasten ja nuorten syrjäytymisen kuluihin käytetään vuosittain rahaa useampia miljardeja. Rahallisesti paikkailemme ja sammuttelemme tulipaloja sieltä täältä ja yritämme kehittää perheiden tukimuotoja, mutta keskitymmekö oleellisten asioiden etsintään?
Yhteiskunnallisessa ja kunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa on päästävä kiinni lasten ja nuorten syrjäytymisen juurisyihin. Niistä puhutaan erittäin vähän. Syitä on paljon määrällisesti. Niistä voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Ne jakaantuvat yhteiskunnallisiin, kunnallisiin ja kasvatuksellisiin asioihin. Vain juurisyihin puuttumalla saamme huolestuttavaa kehitystä kääntymään pysyvästi toiseen suuntaan.
Rehtorina olen huolissani henkilökunnan jaksamisesta niin peruskouluissa kuin päiväkodissakin. Liian monet kokeneetkin opettajat työskentelevät uupumisen rajamailla. Liian moni uraa aloittava opettaja päättää jo ensimmäisten työvuosien aikana vaihtavansa alaa, koska työn raskaus tulee yllätyksenä.
Uupumuksen syitä on monia. Työkuormaan vaikuttavat lapsiryhmien suuret koot, vaatimusten kasvu, erityisen ja tehostetun tuen antamisen vaatimukset ja haastavat oppilaat, maahanmuuttajien opetus, uusien työtapojen ja oppimisympäristöjen oppiminen, yhteistyö haastavien vanhempien kanssa, sisäilmaongelmat, jne. Lista on loputon. Kaiken tämän lisäksi pitäisi pystyä tarjoamaan yhä yksilöllisempää työotetta jokaisen lapsen kanssa, että vaativia tavoitteita pystytään saavuttamaan. Jossain kulkee yhden ihmisen suorituskyvyn raja, oli hän sitten kuinka ammattitaitoinen tahansa. Yhä vaikeampaa on hymyillä sekä säteillä lämpöä ja positiivisuutta oppilaisiin uupumuksen keskellä. Sehän vaikuttaa suoraan lapsiryhmän ilmapiiriin.
Voitaisiin aloittaa siitä, että on laitettava perusta kuntoon, koska ilman hyvinvointia ei tule oppimista. Kunnon ravinto, riittävä lepo ja liikunta takaavat jaksamista. Ennaltaehkäisevässä matalan kynnyksen perhetuen kehittämisessä ennen ensimmäistä uhmaikää riittää edelleen tekemistä. Kasvatuksellisesti oikea suunta tulee varmistaa perheiden kanssa yhteistyössä ja tukea täytyy olla saatavilla, kun sitä tarvitaan. Nuorille tulee luoda näköaloja ja räätälöidä oppimisen polkuja jokaiselle henkilökohtaisesti. Kunnissa tulee pitää huoli siitä, että henkilökuntaa on riittävästi töissä lasten ja nuorten parissa.
Tarja Edry, rehtori
kaupunginhallituksen jäsen
eduskuntavaaliehdokas Järvenpään Keskusta