Esko Lappalainen: Korona teki tuloksen

Julkaistut kuntien vuoden 2020 tilinpäätökset peittävät valtion koronatukien ansiosta alleen monen kunnan talouden karun tilanteen. Niin Järvenpäässäkin.

Jokainen voi laskea mikä olisi ollut nyt näytettävä 1,1 Me ylijäämä ilman koronaan liittyviä 16 Me valtion tukia? 

Tällä konstilla pelastunut kunnan tilinpäätös ei paljon mieltä lämmitä, sillä nuo kuntien saamat tuet ovat niskassamme kasvaneena valtionvelkana.

Olen arvostellut Järvenpään voimakkaan kasvun politiikkaa, sillä vuonna 2012 alkanut voimakas muuttoliike ei näytä vahvistavan kaupungin taloutta toisin kuin uskotellaan. Viime vuoden tulos vahvistaa näkemystäni.

Olen pitänyt verrokkeinani naapurikuntiamme Keravaa ja Tuusulaa. Vuodesta 2012 Järvenpään asukasluku on kasvanut 12,2 %, Keravan 7,6 % ja Tuusulan 2,2 %. Pinta-alaltaan laajin Tuusula ei ole panostanut pienialaisten Järvenpään ja Keravan tavoin tiiviiseen kerrostaloasutukseen.

Kuten oheisesta kuvastani näkyy, kehittyi tämän kuntakolmikon asukaskohtainen kuntavero samaan tahtiin vuoteen 2012 saakka. Vuonna 2012 kertymä oli jopa täsmälleen sama 3582 euroa/asukas. 

Viime vuonna kuntaveroa asukasta kohti kertyi Tuusulassa 4477 euroa, Järvenpäässä 4115 euroa ja Keravalla 3920 euroa. Viime vuoden luvuilla Järvenpää hävisi kuntaveron kertymässä Tuusulalle 362 e/asukas. Kaiken lisäksi ero kasvaa huolestuttavasti, sillä vuotta aiemmin vastaava ero oli 258 euroa. 

Pienimmän asukasluvun kasvun kunta näyttää kerryttävän asukaskohtaista kuntaveron kertymäänsä reilusti vauhdikkaammin kuin asutustaan kerrostaloilla tiivistävät naapurinsa. Miksihän?

Yksi syy voi olla muuttoliikkeen muuttuminen naapurikuntien keskinäiseksi asukasvaihdoksi, jossa luu jää asutustaan tiivistävien kuntien käteen. Nimittäin pahoin pelkään, että jälkimmäisissä kunnissa kunnallisveroa maksamattomien osuudet kasvavat? 

Vuonna 2012 Järvenpään velka/asukas oli 1147 euroa ja viime vuonna 5163 euroa/asukas. Voimakkaan kasvun hedelmä sekin. 

 

Esko Lappalainen
varavaltuutettu (kesk.)
Järvenpää

 

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaan Lukijalta-palstalla 18.4.2021

LIITY JÄSENEKSI