Yleiskaavassa 2040 Järvenpää aikoo kasvaa 60 000 asukkaan kaupungiksi.
Onko tarkoitus olla asukasluvultaan komea maksoi mitä maksoi? Järvenpään, Keravan ja Tuusulan
asukasluvun ja vuokra-asuntokannan kasvun sekä asukaskohtaisen kunnan tuloveron kehityksen vertailu panee tuota kysymystä vakavasti miettimään.
Kuluneella 20 vuoden jaksolla kuntakolmikon asukasta kohti laskettu kunnan tulovero kehittyi samaan tahtiin vuoteen 2012 saakka. Mutta sitten Järvenpää ja Kerava ovat alkaneet dramaattisesti jäädä Tuusulan kyydistä.
Vuonna 2012 kaikissa kolmessa kunnassa asukasta kohti laskettu kunnan tulovero oli 3582 euroa. Viime vuonna Tuusulan vastaava luku oli 4252, Järvenpään 3994 ja Keravan 3779 euroa.
Kahdeksassa vuodessa Järvenpää on hävinnyt Tuusulalle asukaskohtaisessa kunnan tuloverossa 258 ja Kerava peräti 473 euroa. Tuusulan vuoden 2019 kertymällä Järvenpään kassaan kilahtaisi lähes 11,3 miljoonaa euroa nykyistä enemmän!
Tällä jaksolla Järvenpään kuntaveroprosentti on ollut noin 0,25 prosenttiyksikköä Tuusulaa ja noin 0,5 prosenttiyksikköä Keravaa korkeampi.
Mielenkiintoisiksi em. luvut tulevat kuntakolmikon kauden 2012-19 asukasluvun kehityksen valossa. Siinä Järvenpää pitää ykköstilaa kukkulan kunkku-linjallaan. Sen asukasluvun kasvuprosentti on 10,3 ja kasvun kakkosen Keravan 6,6 %. Tuusulan kasvu on vaatimaton 1,7 %.
Karua kieltään kertoo saman kauden vuokra-asuntojen määrän kasvu. Järvenpäässä vuokra-asuntojen määrä on kasvanut vuoden 2011 jälkeen huikeat 40,7 %. Jo ennestään vuokra-asuntovaltaisen Keravan lisäys oli 32,2 %, ja vuokra-asuntotuotannon naapureilleen ulkoistaneen Tuusulan vuokra-asuntokanta kasvoi 22,1 %.
Edellä olevat luvut saavat päättelemään, että mitä nopeampi asukasluvun ja vuokra-asuntokannan kasvu, sitä huonompi kunnan verotulon kertymän kasvu/asukas.
Hyvä asukaskohtainen kuntaveron kertymä ja myönteinen yhteisöveron kehityskään eivät ole pelastaneet Tuusulaa velkaantumasta. Sen velka on kasvanut rakettimaisesti kuten Järvenpäässä. Molemmat korottavatkin tulovero- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle 2021 ja Järvenpää tuloveroprosenttia myös vuodeksi 2022. Vähävelkaisen Keravan uusi valtuusto joutuu veronkorotuksen eteen, sillä nykyinen valtuusto valitsi ensi vuodeksi veronkorotuksen sijasta velanoton.
Järvenpään kova asukasluvun kasvu hirvittää: sulateltavaa velkaa riittää ja lisääntyvän väen palveluun tarvitaan veroeuroja.
Nykyisten asukkaiden osaksi tässä oppimiskokemuksessa lankeaa maksumiehen rooli, sillä pienituloisemmat muuttajat eivät näköjään pysty kasvusta aiheutuvia kustannuksia kattamaan.
Ei hyvältä näytä, sillä tulo- ja kiinteistöveroprosentit ovat jo nyt naapureitamme korkeammat.
Esko Lappalainen
varavaltuutettu (kesk.)
Järvenpään Kiinteistöyhdistyksen hallituksen jäsen