Maamme hallitus haluaa vauhdittaa puun käyttöä kerrostalojen rakentamisessa. Noin kolmannes hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakentamisesta ja rakennuksista. Puunkäytön lisääminen rakentamisessa auttaa osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Valmisteilla olevassa vuoden 2020 valtion budjetissa asuntotuotantoa ja puurakentamista pyritään lisäämään erityisesti MAL-sopimusten tueksi varatulla käynnistysavustuksella.
Puurakentamisen edistäminen on ollut hallitusohjelmissa ja erilaisissa toimenpideohjelmissa jo useammalla vuosikymmenellä. Valtaosa pientaloista rakennetaankin Suomessa puusta, mutta kerrostalorakentamisen osalta puu ei ole kuitenkaan saanut sitä jalansijaa, jota sille julkisessa keskustelussa ja tavoiteohjelmissa on toivottu.
Puurakentamista pitäisi kuitenkin edistää entistä vahvemmin myös suomalaisessa kerrostalotuotannossa. Puu on uusiutuva kotimainen luonnonvara, se sitoo hiiltä ja puutuotteiden valmistuksesta syntyy verrattain vähän hiilidioksidipäästöjä. Puurakentamisen hiilijalanjälki onkin selvästi pienempi verrattuna betonirakentamiseen. Lisäksi puurakentamisella on työllistävä vaikutus ja erilaisissa asumista koskevissa tutkimuksissa on todettu ihmisten pitävän puumateriaalista asuntojen sisäpinnoissa ja julkisivuissa.
Miksi puu ei sitten ole juurruttanut paikkaansa kerrostalorakentamisessa Suomessa, vaikka puun käyttöä rakennusmateriaalina puoltavat niin ekologiset kuin käyttäjälähtöisetkin syyt?
Suurin syy on se, että betonirakenteinen runkojärjestelmä on nykyisessä suomalaisessa rakennusmääräysviitekehyksessä erittäin toimiva ja kustannustehokas ratkaisu asuinkerrostalon toteuttamiseksi. Betonielementtirakenteet täyttävät sellaisenaan asuinkerrostalon rakenteille asetetut palonkesto- ja ääneneristävyysvaatimukset. Ne kestävät myös rakennusaikaista kosteusrasitusta huomattavasti paremmin kuin puurakenteet.
Puukerrostalo voidaan toteuttaa joko rankaelementtirakenteena tai massiivisilla puurakenteilla. Jos rakennus on rankarakenteinen, puun osuus painossa mitattuna jää suhteellisen vähäiseksi ja lähes kaikki rakenteet joudutaan verhoilemaan palonkestävyyden saavuttamiseksi esimerkiksi kipsilevyllä. Lisäksi asuntojen välinen pystysuuntainen ääneneristävyys vaatii yleensä monimutkaisia, pääosin työmaalla toteutettavia ja näin ollen kustannuksiltaan kalliita rakenneratkaisuja.
Massiivipuuelementeillä eli ns. CLT-elementeillä saavutetaan palokesto- ja ääneneristävyysvaatimukset helpommin, ja niissä puumateriaalia jää myös asunnoissa näkyviin. Massiivipuuelementit eivät ainakaan toistaiseksi kuitenkaan ole hinnaltaan kilpailukykyisiä, vaikka puuta Suomessa riittääkin. Myös puurakenteisen kerrostalon suunnittelijoista ja toteuttajista on pulaa.
Tällä hetkellä kilpailukykyinen tapa edistää puurakentamista asuinkerrostalossa on niin sanottu hybridikerrostalo, jossa kantavat huoneistojen väliset rakenteet ovat betonia ja ulkoseinät sekä huoneistojen sisäiset seinät puuta. Tällöin yhdistetään molempien rakennusmateriaalien parhaat puolet: puun ekologisuus ja kauneusarvot sekä betonin erinomainen palonkestävyys, kosteudenkestävyys ja ääneneristävyys.
Hallitusohjelmaan on jälleen kirjattu puurakentamisen ja vähähiilisen rakentamisen edistäminen. Toistaiseksi pysyvää puukerrostalojen rakentamista edistävää muutosta ei olla onnistuttu tekemään, vaikka yritystä julkisen vallan puolelta onkin ollut. Tähän mennessä rakennetut puukerrostalokohteet ovat pääasiassa valtion tukemaa ARA-tuotantoa ja vapaarahoitteisia omistusasuntokerrostaloja on maassamme rakennettu hyvin vähän. Useiden kaupunkien nykyinen, sinällään kannatettava tapa kilpailuttaa puukerrostalokohteet arkkitehtonisen laadun perusteella rajaa kohtuuhintaisen vapaarahoitteisen tuotannon kokonaan pois, mikä vaikeuttaa markkinaehtoisen puukerrostalorakentamisen toteutumista.
Kun tavoitteena on puukerrostalojen osuuden lisääminen asuntorakentamisessa, on hybridikerrostalo hyvä siirtymäkauden tuote. Hybriditalon rakentamisen kaikki ratkaisut ovat markkinaehtoisesti toteutettavissa jo tällä hetkellä. Samanaikaisesti rakentamisen määräyksiä tulee edelleen muuttaa siten, että puukerrostalojen rakentamisesta tulee taloudellisesti kilpailukykyistä. Tuettu rakentaminen on hyvä testiareena, mutta puurakentamisen tulevaisuus ratkaistaan vapailla markkinoilla. Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet saavutetaan suomalaisessa asuinrakentamisessa vain, jos puusta tulee betonin rinnalle harkitsemisen arvoinen vaihtoehto kaikissa kerrostalokohteissa.
Antti Heikkilä
Arkkitehti
kaupunginvaltuutettu, valtuustoryhmän pj (kesk.),
kaupunkikehityslautakunnan varapj Järvenpää