Korjausrakentamisen ja investointien ongelmista
Talousarviota 2017 on pohdittu ja kohta siitä päätetään. Järvenpäässä talouden tasapainoilua vaikeuttavat voimakkaan kasvun vaatimukset. Halu kasvuun nostaa myös palveluverkon kokonaisuuden vaatimuksia uudelle tasolle. Jotta kaikki toimisi sujuvasti, tarvitaan talojen uudisrakentamisen tueksi laajaa muutakin rakentamista. Riittävätkö varamme muuhunkin kuin ihan välttämättömän maanalaisen infran rakentamiseen? Lyhyesti, eivät riitä. Monta tärkeää asiaa jää ilman riittävää huomiota eli määrärahoja. Velkamme siis kasvaa nopeaa tahtia, kun panostamme kasvuun ja tulevaisuuteen.
Investointiemme suunnittelussa, ajoituksissa ja toteuttamisien laadussa on merkittävä rooli, kuinka saisimme verovaramme riittämään kaikkeen tarvittavaan. On joskus ymmärrettävää että kun tehdään uutta, niin toteutetaan kerralla alue tai asia valmiiksi. Arvovalinnoilla määritetään millaisella tasokkuudella rakennetaan esim. liikenneverkoston ympäristöä. Luottamushenkilöille avataan usein kokonaisuutta, mutta monet yksityiskohdat jäävät talousarviota päätettäessä numeroiden taakse piiloon.
Korjausrakentamisen määrärahoista tingitään liikaa lähes aina budjetteja laatiessa. Olemassa olevat rakenteet tarvitsevat ehdottomasti tarkempaa huomiota. Tämä pitää näkyä parempina varautumisina tuleviin peruskorjauksiin. Iso osa rakenteista jää vaille tarvittavia varoja. Ei varauduta ajoissa ja sitten posahtaa kerralla isot laskut kun puretaan ja rakennetaan pakon edessä uutta. Pieni pelko on selkäpiissä muun muassa siitä, mikä koulu Kinnarin koulun jälkeen seuraavana tarvitsee yllättävän rahapotin vaikkapa sisäilman parantamista varten?
Isolla rahalla on tehty mm. hulevesialtaita. Olivatko ne ajoitukseltaan kaikki täysin välttämättömiä? Olen nähnyt ilmakuvia vuoden sateisimmalta viikolta ja eipä altaissa vettä näkynyt… Haluan kysyäkin, kumpi on kokonaisuudessa isompi ongelma, muutama rankkasadepäivä vuodessa vai päivittäiset liikenneruuhkat? Samoilla investointirahoilla asioita hoidetaan. Odotan kauhulla ruuhkien ja tapaturmien lisääntymistä mm. Helsingintien ja Pohjoisväylän risteykseen tai sen lähialueille liikennevirtojen kasvaessa kohta merkittävästi. Yksinkertainen parannus turvallisuuteen ja sujuvuuteen olisi siirtää risteyksessä kevytliikenne maan alle. Nyt tämän risteyksen parantava investointi on siirretty hamaan tulevaisuuteen. Uuden terveystalon työntekijöiden ja käyttäjien sekä kaikkien siellä muiden liikkuvien puolesta toivon, että Järvenpään vuoden viimeisessä valtuustossa 12.12. syntyisi kannatusta palauttaa toteutukseen kyseisen risteyksen investointi monen muun investoinnin karsinnasta huolimatta.
Tomi Passi
kaupunginhallituksen jäsen
kaupunginvaltuutettu
Järvenpään Keskustan puheenjohtaja
Keski-Uusimaa 27.11.2016